Pasifismia ja anarkiaa Oikeudenmukaisuus ei saa olla vahvemman etu.

Suomalainen demokratia vs. kansan tahto

Olen lukenut nyt vaalien jälkimainingeissa aika monia pidempiä ja lyhyempiä pohdintoja vaalien tuloksesta. Olen alkanut miettimään, että näkeekö kukaan systeemimme omituisuutta? Iltasanomat mm. kirjoitti, kuinka Lapin vaalipiiristä eniten ääniä saanut Vihreiden edustaja ei siltikään päässyt eduskuntaan, vaikka sai yli 7800 ääntä, joka on kolmanneksi eniten Vihreiden kaikista saamista äänistä. Vaalit.fi -sivustolta voi nähdä, kuinka Perussuomalaisien ehdokkaita meni Helsingistä läpi, vaikka heidän henkilökohtainen äänimääränsä oli alle 3000.

Voin ja uskallan myöntää, että henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt tuota ääntenlasku tapaa, mitä Suomen eduskuntavaaleissa käytetään. Minulle on sitä yritetty selittää, mutta minulla ei vain mene jakeluun, että jos henkilö A saa ääniä 15 000 puolueesta X ja henkilö B saa ääniä 10 000 puolueesta Y. Henkilö K puolueesta X saa 2000 ääntä pääsee läpi, mutta henkilö R puolueesta Y ei pääse läpi 5000 äänimäärällä. Onko tämä todellista demokratiaa? Ottaako tämä todella huomioon kansan todellisen halun?

Jos Suomessa olisi eduskuntavaaleissa suora kansanvaali, eduskunta olisi aivan erinäköinen. Se mahdollistaisi myös pienten, täysin uusien tai äärilaidassa olevien puolueiden ilmaantumisen eduskuntaan. Tämänkaltainen vaalisysteemi, mikä meillä tällä hetkellä on, suosii isoja puolueita ja vahvistaa niitä eikä edesauta pientä kansalaista saamaan edustajakseen juuri sitä ehdokasta, jonka kokee omalta alueeltaan ajavan sitä ”minun näköistä” politiikka. Pieni ihminen ei saa millään lailla todellista ääntään kuuluviin tämän kaltaisilla vaaleilla.

Suorassa kansanvaalissa kansalainen uskaltaisi äänestää juuri sitä henkilöä, jonka kokee omaksi. Ei tarvitsisi miettiä monimutkaisia kiemuroita: Jos nyt annan ääneni pienen tai uuden puolueen jäsenelle, se on pois joltain sellaiselta puolueelta, joka melkein koskettaa minun arvojani, mutta jolla on suurempi varmuus päästä eduskuntaan. Koska tiedän ikävästä faktasta, että mikään uusi tai joku hyvin ääripäässä oleva puolue ei vaan voi päästä eduskuntaan, minun on pakko äänestää sitä puoluetta, jonka koen arvojeni mukaiseksi ainakin osittain. (Poikkeuksen tähän teki tämän vuoden vaaleissa Harry Harkimo NYT-liikkeellään. Voidaan spekuloida, oliko tässä kyse kaikille tutusta julkisuuden henkilöstä, joka edesauttoi asiaa.) Vastavuoroisesti, jos äänestän pientä ja uutta/ääripää puoluetta, tiedän vahvistavani sitä puoluetta, joka on täysin minun arvojani vastainen, sillä melkein minun arvojani puoltava puolue, jolla on mahdollisuus päästä eduskuntaan, ei saa minun ääntäni, joka vahvistaa niitä puolueita, jotka ovat toista linjaa melkein minun arvojani vastaavan puolueen kanssa. Ihmisen kannattaa siis toimia ”pienempi paha” -periaatteella, kuin seurata täysin omaa sydäntään tai arvojaan. Voidaankin kysyä: Miten menee tämä asia, noin niin kuin omasta mielestä?  

Missä kohtaa tätä systeemiä on se demokratia?

Miten oikeasti voidaan saada aikaan minkäänlaista muutosta, jos me sallimme tämän kaltaisen vaalimallin? Miten oikeasti voidaan saada esiin todellisia uudistuksia, innovatiivisia ajatuksia ja erilaisia katsantokantoja, kun vaalisysteemimme blokkaa kaiken uuden pois?

Miksi me hyväksymme tällaisen? Miksi me alistumme tällaiseen?

Tein tuossa eilispäivänä laskelmia. Tutkin hieman vaalituloksia ja tein listauksia. Eräs mielenkiintoinen huomio pomppasi sieltä silmille. Heti alkuun sanon, että nyt en ota kantaa olisiko vaalitulos ollut esim. itselleni mieleinen vai ei, pohdin asiaa vain numeroiden ja todellisen kansantahdon perusteella, joka ilmenee ehdokkaiden henkilökohtaisissa äänissä. Uskon myös, jos kansa saisi oikeasti päättää edustajansa, listassa olisi enemmän pieniä puolueita edustettuna. Mutta nyt on pakko mennä näillä.

Jos olisi suora kansanvaali ja kansa saisi oikeasti edustajikseen ne ihmiset, joita haluaa niin tämän vuoden kansanvaalitulosten mukaan, Keskusta olisi ollut todellinen vaalivoittaja. Vaalipaikat olisivat jakaantuneet suorassa kansanvaalissa seuraavanlaisesti: Keskusta 49 paikkaa, SDP 44 paikkaa, Perussuomalaiset 37 paikkaa, Kokoomus 33 paikkaa, Vasemmisto 12 paikkaa, Vihreät 11 paikkaa, KD 7 paikkaa, RKP  6 paikkaa ja NYT yhden paikan + kaksi paikkaa Ahvenanmaalta.

Miten päädyin tähän tulokseen? Jotta saa 200 jäsentä eduskuntaan mahdollisimman tasaisesti ympäri Suomen, olisi hyvä olla 11 vaalipiiriä, joista jokaisesta valitaan 18 edustajaa. Tämä tekee yhteensä 198 edustajapaikkaa ja kaksi kiintiöpaikkaa Ahvenmaalta. Mallissani yhdistin Helsingin ja Uudenmaan yhdeksi vaalipiiriksi. Muut vaalipiirit pysyivät ennallaan. Jokaisesta vaalipiiristä kirjasin ylös 18 eniten ääniä saanutta edustajaa. Helsingin ja Uudenmaan vaalipiiristä kirjasin ylös yhdeksän eniten ääniä saanutta kustakin vaalipiiristä eli yhteensä 18. Seuraavassa listauksessa henkilöt ovat siinä järjestyksessä, jossa ensin mainittu on saanut eniten henkilökohtaisia ääniä ko. vaalipiiristä ja viimeinen vähiten.

Helsinki: Halla-aho (PS), Zyskowicz (KOK), Haavisto (VIHR), Ohisalo (VIHR), Haatainen (SDP), Pelkonen (KOK), Heinäluoma (SDP), Vartiainen (KOK) ja Koulumies (KOK)

Uusimaa: Lepomäki (KOK), Lindtman (SDP), Mykkänen (KOK), Harkimo (NYT), Rinne (SDP), Kaikkonen (KESK), Guzenina (SDP), Meri (PS) ja Adlecreutz (RKP)

Kaikki Helsinki-Uusimaa vaalipiiristä suoralla kansanvaalilla päässeet, pääsivät myös nykyisellä vaalikäytännöllä. (Toki tämä vaalitulos suorassa kansanvaalissa olisi hieman erilainen, jos olisi suoraan yhdistetty vaalipiiri)

Varsinais-Suomi: Andersson (VAS), Tavio (PS), Orpo (KOK), Junnila (PS), Saarikko (KESK), Lindén (SDP), Elomaa (PS), Kanerva (KOK), Eloranta (SDP), Virolainen (KOK), Taimela (SDP), Sirén (KOK), Lundén (PS), Valkonen (KOK), Virta (VIHR), Vallittu (KD), Kiviranta (KESK) ja Rantanen (VIHR)

Eduskunnan ulkopuolelle tai varasijalle nykyisellä käytännöllä jäi: Valkonen, Vallittu ja Rantanen.

Satakunta: Huhtasaari (PS), Salonen (SDP), Kiuru (SDP), Kalli (KESK), Marttinen (KOK), Koskela (PS), Myllykoski (VAS), Huru (PS), Uusitalo (KESK), Ranta (VAS), Kataja (KOK), Kaunistola (KOK), Suni (KESK), Viljanen (SDP), Ylikännö (KESK), Levonen (SDP), Jalonen (KESK), Reunanen (SDP), Mäenranta (PS) ja Liinamaa (VIHR)

Eduskunnan ulkopuolelle jäi: Huru, Uusitalo, Ranta, Kataja, Kaunistola, Suni, Ylikännö, Levonen, Jalonen, Reunanen ja Mäenranta.

Häme: Skinnari (SDP), Ranne (PS), Grahn-Laasonen (KOK), Lehto (PS), Filatov (SDP), Pekonen (VAS), Räsänen (KD), Ronkainen (PS), Jokinen (KOK), Kari (SDP), Koskinen (SDP), Heinonen (KOK), Lepola (SDP), Bruneau (KOK), Nieminen (PS), Hämäläinen (KOK), Hildén (SDP) ja Kemppi (KESK)

Ulkopuolelle jäi: Lepola, Bruneau, Nieminen, Hämäläinen ja Hildén

Pirkanmaa: Marin (SDP), Savio (PS), Nurminen (SDP), Ikonen (KOK), Viitanen (SDP), Vikman (KOK), Asell (SDP), Kontula (VAS), Taunus (KD), Kiuru (KOK), Pirttilahti (KESK), Ovaska (KESK), Satonen (KOK), Suomela (VIHR), Hassi (VIHR), Puisto (PS), Gustafsson (SDP) ja Vallin (PS)

Kaikki Pirkanmaan vaalipiiristä suoralla kansanvaalilla valitut pääsivät myös nykyisellä systeemillä.

Kaakkois-Suomi: Häkkänen (SDP), Eerola (PS), Paatero (SDP), Leppä (KESK), Mäkelä (PS), Kiljunen (SDP), Werning (SDP), Kymäläinen (SDP), Malm (SDP), Laakso (PS), Kosonen (KESK), Taavitsainen (SDP), Torniainen (KESK), Pakkanen (KESK), Hildén (KESK), Kopra (KOK), Kaunisto (KOK) ja Mikkonen (SDP)

Ulkopuolelle jäi: Taavitsainen, Pakkanen, Hildén ja Mikkonen

Savo-Karjala: Essayah (KD), Kilpi (KOK), Heikkinen (KESK), Mäkisalo-Ropponen (SDP), Eskelinen (SDP), Mikkonen (VIHR), Antikainen (PS), Wihonen (PS), Vehviläinen (KESK), Reijonen (PS), Hoskonen (KESK), Huttunen (KESK), Suhonen (SDP), Väätäinen (SDP), Kokko (PS), Markkanen (KESK), Kivelä (KESK) ja Reijonen (KESK)

Ulkopuolelle jäi: Väätäinen, Kokko, Markkanen, Kivelä ja Reijonen

Vaasa: Henriksson (RKP), Peltokangas (PS), Urpilainen (SDP), Strand (RKP), Risikko (KOK), Ollikainen (RKP), Mäenpää (PS), Berg (SDP), Kivisaari (KESK), Östman (KD), Lintilä (KESK), Norrback (RKP), Savola (KESK), Kurvinen (KESK), Puumala (KESK), Hautala (KESK), Ruotsala (KD) ja Sjöskog (RKP)

Ulkopuolelle jäi: Puumala, Hautala, Ruotsala ja Sjöskog

Keski-Suomi: Mäkinen (SDP), Kalmari (KESK), Hakkarainen (PS), Wallinheimo (KOK), Honkonen (KESK), Forsgren (VIHR), Kautto (VAS), Rantanen (SDP), Könttä (KESK), Aalto (VIHR), Visakorpi (KD), Kurttila (SDP), Kotiaho (PS), Nissinen (KESK), Ruoppila (SDP), Paloniemi (KESK), Tiainen (VAS) ja Kankaanniemi (PS)

Ulkopuolelle jäi: Aalto, Visakorpi, Kurttila, Nissinen, Ruoppila, Paloniemi, Tiainen ja Kankaanniemi

Oulu: Sipilä (KESK), Sarkkinen (VAS), Tuppurainen (SDP), Tykkynen (PS); Simula (PS), Kyllönen (vas), Kinnunen (KESK), Talvitie (KOK), Pylväs (KESK), Immonen (PS), Mattila (KESK), Vähämäki (PS); Aittakumpu (KESK), Rantakangas (KESK), Kettunen (KESK), Nikula (KESK), Niinikoski (KESK) ja Jarva (KESK)

Ulkopuolelle jäi: Kettunen, Nikula, Niinikoski ja Jarva

Lappi: Kulmuri (KESK), Karppinen (VIHR), Kärnä (KESK), Ojala-Niemelä (SDP), Juuso (PS), Mustajärvi (VAS), Autto (KOK), Lohi (KESK), Maijala (KESK), Moisanen (VAS), Tuisku (KOK), Björkbacka (PS), Luoma (KOK), Tiitinen (SDP), Rainio (KESK), Kelloniemi (PS), Tervo (VAS) ja Tolonen (PS)

Ulkopuolelle jäi: Karppinen, Maijala, Moisanen, Tuisku, Bjökbacka, Luoma, Tiitinen, Rainio, Kelloniemi, Tervo ja Tolonen

Ahvenanmaa: Löfström (FÅ) ja Eckerman (E6)

Ulkopuolelle jäi: Eckerman

Eräässä lehtiartikkelissa pohdittiin nykyisen mallin mukaista vaalikäytäntöä hieman epäoikeudenmukaiseksi. Ihmettelen mistä toimittaja on saanut tuohon sanan hieman. Hän perusteli epäoikeudenmukaisuutta sillä, että Suomen kansa on valunut pohjoisesta etelään ja suuriin kaupunkeihin varsinkin Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien alueelle, jonka takia suuria äänimääriä saadaan niissä, mikä blokkaa pois maakunnissa paljon ääniä saaneet. Jutussa myös tuotiin esille, että kyseinen epäkohta on ollut edellisten eduskuntien tiedossa, mutta sitä ei ole saatu kunnolla käsittelyihin suurien puolueiden nysväilyn takia (sanamuoto omani). Tämä kertoo siitä, että suuret puolueet ymmärtävät mitä esim. suora kansanvaali tarkoittaisi heille. Heidän todellinen valta ja suosio romahtaisi ja kansan oikeat arvot ja kannatus saisi edustajia, jotka eivät olisi suurten, kaavoihinkangistuneiden, itselleen eläkepaikan puolueesta saaneiden henkilöiden johtamien puolueiden linjojen mukaisia. Se toisi edustajiksi myös henkilöitä, jotka eivät olisikaan Ruuhka-Suomen alueelta.

Anarkistina minun on helppo hihittää systeemin hulluutta, mutta systeemiin pakotettuna itken verta, sillä systeemi on oikeasti mätä. Sitä ei vain haluta nähdä eikä sille tahdota tehdä mitään. Lillutaan kuin hirtetyt tuulessa, omasta vapaasta tahdosta. Minkälainen olisi anarkistinen malli? Se onkin sitten jo toisen kirjoituksen aihe.

Loppuun laitan vielä listan edustajista (55 henkilöä eli yli neljännes nykyisistä kansanedustajista), jotka pääsivät edustamaan meitä totaalisen epätasa-arvoisen, puolueellisen ja täydellisen epädemokraattisen vaalitavan takia. Heidän pitäisi olla kiitollisia tälle systeemille koko tämän neljän vuoden ajan ja miettiä omassa, pienessä mielessään, että minkäslaisella ”viekkaudella ja vääryydellä” sitä onkaan kansanedustajaksi päästy, nauttimaan vallasta ja suuresta kuukausiliksasta.

Rantanen Mari, PS; Packalén Tom, PS; Sarkomaa Sari, KOK; Rydman Wille, KOK; Tuomioja Erkki, SDP;    Holopainen Mari, VIHR; Kari Emma, VIHR; Alanko-Kahiluoto Outi, VIHR; Harjanne Atte, VIHR;  Kivelä Mai, VAS;    Arhinmäki Paavo, VAS; Honkasalo Veronika, VAS; Biaudet Eva, RKP; Vanhanen Matti, KESK; Purra Riikka, PS; Juvonen Arja, PS; Koponen Ari, PS;  Slunga-Putsalo Riikka, PS;  Multala Sari, KOK; Vestman Heikki, KOK; Laiho Mia, KOK; Sjöblom Ruut, KOK;  Tolvanen Kari, KOK; Keto-Huovinen Pihla, KOK; Niikko Mika, PS; Harakka Timo, SDP; Kiljunen Kimmo, SDP;  al-Taee Hussein, SDP; Kvarnström Johan, SDP; Petelius P-P, VIHR; Hopsu Inka, VIHR;  Koponen Noora, VIHR; Hyrkkö Saara, VIHR; Elo Tiina, VIHR; Saramo Jussi, VAS; Lohikoski Pia, VAS; Kauma Pia, KOK; Blomqvist Thomas, RKP; Rehn-Kivi Veronica, RKP; Laukkanen Antero, KD; Yrttiaho Johannes, VAS; Bergqvist Sandra, RKP; Soinikoski Mirka, VIHR; Niemi Veijo, PS; Turtiainen Ano, PS; Järvinen Heli, VIHR; Holopainen Hanna, VIHR; Eestilä Markku, KOK; Semi Matti, VAS; Mäkynen Jukka, PS; Sankelo Janne, KOK; Heikkinen Janne, KOK; Piirainen Raimo, SDP; Pitko Jenni, VIHR; Hänninen Katja, VAS


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Voin ja uskallan myöntää, että henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt tuota ääntenlasku tapaa, mitä Suomen eduskuntavaaleissa käytetään".

Sen systeemin periaate on hyvin yksinkertainen. Äänestäjä äänestää ensi sijassa puoluetta, johon henkilö kuuluu. Puolueen paikkojen määrä määräytyy siitä, kuinka moni äänestäjä on tuota puoluetta äänestänyt. Henkilöiden läpimenojärjestys puolueessa määräytyy sitten annettujen äänien perusteella. Eniten ääniä saanut tulee ensimmäiseksi, toiseksi eniten ääniä saanut toiseksi jne.

Käyttäjän LauraKoverskoi kuva
Laura Koverskoi

Näinhän tämä menee, toki logiikan ymmärrän. Sen sijaan en "ymmärrä" laskutavan demokratiaa :) Todellisesti tämä tapa suosii isoja puolueita.

Kuten esimerkiksi Lapin vp:ssä voidaan todeta, toiseksi eniten ääniä saanut ei päässyt läpi, vaan hänen ohi ajoi 6 vähemmän ääniä saanutta (valittiin yhteensä 7 edustajaa). Mielestäni on perusteltua kysyä: toteutuiko demokratia?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Puolueiden tarkoituksena on koota suunnilleen samanlaista politiikkaa ajavat yhteen ryhmään. Äänestäjä sitten päättää, minkälaista politiikkaa hän haluaa ja kuka sitä hänen mielestään parhaiten edistäisi. Jos se vaalipiirin toiseksi eniten ääniä saanut ei tullut valituksi, se tarkoittaa, että hänen edustamalleen politiikalle ei ollut riittävästi kannatusta. Demokratia siis toteutui.

Käyttäjän LauraKoverskoi kuva
Laura Koverskoi Vastaus kommenttiin #6

Miten voi väittää että vaalipiirin toiseksi eniten ääniä saaneen politiikalle ei ole kannatusta, jos häntä äänesti yli 7800 ihmistä ja hän sai kolmannekdi eniten ääniä oman puolueensa ehdokkaista? Moni saman puolueen sisällä olevista, pienempiä ääänimääriä saaneita pääsi läpi. Mikä tuossa puhuu kannatuksen puutteesta? Mikä tuossa on demokraattista?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #7

Lue tuo #6 uudelleen ja ajatuksen kanssa. Jos puolueen A äänimäärä ei riitä edustajan saamiseen, se ei riitä, vaikka joku yksittäinen ehdokas saisi runsaastikin ääniä. Puolueen tarjoamalle ohjelmalle ei vain ole riittävästi kannatusta.

Sitä ei muuta miksikään se, että kun sillä toisella puolueella B on monta tasavahvaa ehdokasta jotka yksittäin saavat vähemmän ääniä kuin se valitsematta jäänyt, mutta jotka yhdessä savat niin paljon ääniä, että heidän yhteinen äänimääränsä riittää yhden tai useamman ehdokkaan valintaan. Heidän ohjelmallaan on riittävästi kannatusta yhden tai useamman edustajan valituksi tulemiseen. Se on demokratiaa, koska kansalaiset ovat antaneet sille tukensa.

Käyttäjän LauraKoverskoi kuva
Laura Koverskoi Vastaus kommenttiin #9

Tuo on näennäistä demokratiaa, joka suosii vallassa olevia puolueita. Mitä tasavahvaa siinä on että Halla-aho saa 30 000 ääntä ja seuraava PS:n valittu ehdokas sai alle 3000 ääntä? Ei siinä kannatettu puoluetta vaan henkilöä.

Tuo on tuolla laskutavalla totta mitä kirjoitat. Silti mielestäni asia pitäisi muuttaa. Isot puolueet voivat kehittää puoluettaan ja agendaansa ollessaan jatkuvasti vallan kahvassa, mutta se ei välttämättä tarkoita edistystä.

Kari Leino

Eli demokratian sijaan anarkia (ja utopia)?

Käyttäjän LauraKoverskoi kuva
Laura Koverskoi

Ehdottomasti! Se olisi kaikkein helpointa ja kaikille tasapuolista elämää. Sillä siitähän tässä on kyse: elämän elämisestä..

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Demokratia ei toteutuisi ainakaan sinun mallissasi jossa 30 000 kansalaisen Ahvenanmaa saisi kaksi edustajaa eli yksi per 15 000 kansalaista. Tuolla suhteella meillä pitäisi olla 366 kansanedustajaa.

Kari Leino

Eihän Affenanmaalaisten edustusto eduskunnassa ole samanlaista edustamista kuin muissa Suomen vaalipiireissä, sillä heillähän on oma autonominen hallinto ja siihen omat hallintoelimet, joiden asioita tuodaan Suomen eduskuntaan päätettäväksi. Mutta jos näin ajatellaan että heille kuuluisi samassa suhteessa edustajia, niin silloinhan autonomia pitäisi Affenenmaan osalta joko poistaa tai saada sinne samalla suhteella oleva edustus fastlandilaisista kuin heillä on edustus Suomen eduskunnassa?

Affenanmaa on joka tapauksessa Suomelle pelkkä taloudellinen rasite jonne pumpataan surutta rahaa ja erilaisia tukiaisia, joten sen voisi luovuttaa vaikka Ruotsille jos he sen haluaa tai myöntää heille täyden itsenäisyyden, jotta voisivat olla ihan omillaan.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Olenko koskaan lukenut yhtä tyhmää blogia?

Enpä muista.

Vaalien pitäisi olla henkilövaaleja? Idioottimaista.

Kari Leino

Näin on, samaa mieltä. Pitäisi palauttaa pressanvaalitkin puoluepohjalta toimiviin valitsijamiesvaalehin, koska henkilövaalit on idioottimaista. Eikö vaan?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Sarkasmi on hieno asia eikö :-) Itsekin rakastan sitä eli kiitoksia kommentistasi.

Jatkona sille, vastaapa kahteen "yksinkertaiseen" kysymykseen:

Miten hallitus muodostetaan henkilövaalien yhteydessä?
Eikö henkilövaaleissa kansanedustajalla, joka on saanut 30 000 ääntä, pitäisi olla enemmän valtaa kuin edustajalla, joka on saanut 10 000?

Kari Leino Vastaus kommenttiin #13

En ymmärtänyt niin että tuossa esimerkissä olisi ollut kyse nimenomaan henkilövaaleista ilman puolueita, vaan henkilökohtaisesta luottamuksesta jonka ehdokas joka on jonkun puolueen jäsen ja joka allekirjoittaa puoleensa ohjelma, saa äänisaaliikseen. Se että on suora kansanvaali ei tarkoita trietenkään sitä ettöä he eivät edusta puoueita. Ymmärsin että kyse olisi demokratian nimessä tehty epädemokraattinen valinta.

Olen pitkälti blokistin kanssa samaa mieltä, sillä niin kauan kuin tällainen vaalitapa on, sillä varmsitetaan se että ns. vanhat puolueet jyrää ja pitää asemansa ja tuirahansa, eikä uusia tule (kuin vahingossa) ja mikään ei tosiasiallisesti muutu. Jos muutosta halutaan, on ensimmäinen asia mitä muuttaa, juuri tämä vaalitapa.

Nyt hallituksen muodostaa Rinteen SDP + Kokoomus, joka varmistaa sen että sama humppa jatkuu. Sama tilanne olisi ollut SDP + Keskusta. Kaiken huippu ja suurta teatteria on ollut se, kun Rinne kertoi että hallitus muodotuu tuota pikaa, koska aiheesta on ollut keskusteluja jo useamman viikon. Tällä teatterilla ja hallituskokoonpanolla varmistetaan se, että PS jää oppositioon voimaantumaan ja tekee aivan ennen näkemättömän vaalivoiton seuraavissa edk-vaaleissa, koska SDP + Kokoomus epäonnistuu yhteistyössään kun ovat tosiassiallisesti tavoitteissaan niin kaukana toisistaan, joka tarkoittaa sitä että vähintäinkin toinen pettää äänestäjät. Todennäköisesti molemmat. Niin kauan kun mennään sillä systeemillä että estetään demokratian toteutuminen vaaleissa pelaamalla vanhojen puolueiden pussiin, ei tilanne muutu.

Ugh, olen puhunut!

Toimituksen poiminnat